Viime kesän lomapurjehduksen teema oli sähköongelmat: heti vesillelaskupäivänä moottorin sähkövika ilmeni sulakkeen palamisena. Alkulomasta aurinkopaneelin latausteho osoittautui olemattomaksi ja pakotti hakeutumaan lähes aina maasähkön varaan. Sitten moottorin sähköongelma ilmestyi uudestaan ja korjaustarvikkeita odoteltiin Nauvossa pitkään ja hartaasti. Moottorin ongelma saatiin lopulta korjattua, mutta paneeli oli auttamatta tiensä päässä. Uuden aurinkopaneelin asennus veneeseen olisi siis edessä.
Jatka lukemista ”Aurinkoenergiaa akkuihin”Aurinkoenergiaa akkuihin, osa 2
Projektina oli veneen aurinkopaneelin asennus viikonlopun aikana. Viime viikon postauksessa saatiin asennus hyvään vauhtiin ja aurinkoinen lauantai-iltapäivä sujui mallikkaasti, kunnes aika oleelliset kiinnitysosat tipahtivat mereen. Kapteeni ryhtyi sukeltamaan ja kahden tunnin urakoimisen jälkeen toinen osa oli saatu pelastettua ja toisesta nähty pieni kulma mutapohjaan uppoamaisillaan.
Jatka lukemista ”Aurinkoenergiaa akkuihin, osa 2”Mitä purjeveneen omistaminen maksaa?
Tämänkertainen juttuaihe on oikeastaan aika älytön: mitä purjehdus maksaa? Veneen hankkiminen ja varustelu, ylläpitäminen ja parantaminen sekä vesillä oleminen voi maksaa mitä tahansa joistain satasista satoihin tuhansiin tai enemmänkin. Miksi siis tällainen aihe? Sailing Uman Dan on lausahtanut että
”Veneet ovat halpoja taloja, mutta kalliita leluja”
Dan, Sailing Uma
Me halutaan selvittää, onko asia näin!
Jatka lukemista ”Mitä purjeveneen omistaminen maksaa?”Kuka eka perillä?
Kun kaksi venettä purjehtii suunnilleen samaan suuntaan näköetäisyyden päässä toisistaan, kyseessä on purjehduskilpailu. Kipparissa herää välitön tarve trimmata vielä puoli solmua vauhtia lisää. Pinnahenkilö, joka ohjailee mihin sattuu – eli ei aivan koko ajan tuijota virtauslankoja- saa esitelmän siitä, kuinka huolella kerätty vauhti valuu hukkaan. Kisa on siis käynnissä melkein aina vesillä, vaikka kaikki osallistujat eivät sitä tiedostaisikaan.
Jatka lukemista ”Kuka eka perillä?”Veneen kylkien kiillotus itse – näin me tehtiin se ja sinäkin pystyt siihen!
Veneen kylkien kiillotus, eli myllytys on ollut haaveissani siitä asti, kun ostin ensimmäisen purjeveneeni. Silti projekti on jäänyt tekemättä – ei siksi, että en haluaisi, vaan koska en ole ollut varma mistä aloittaa. Mistä pitäisi lähteä liikkeelle, mitä tuotteita tarvitaan ja voiko tämän oikeasti tehdä itse?
Top5 -satamat
Suolapärskeitä -podcastissa kippari, försti ja gasti E pelaavat satamabingoa. Kenellä on paras lista, kuka saa eniten pisteitä ja mikä satama on Herkun miehistön mielestä Itämeren helmi?
Kuuntele jakso spotifyssa:
Försti kipparina
Veneen käsittely jää purjehtivalla pariskunnalla helposti miehen tehtäväksi eikä naiskippari purjeveneessä ole kovin yleinen näky. Herkulla on tietoisesti haluttu välttää asetelma, jossa vain yksi pystyy käsittelemään venettä yksin. Muutaman edellisen kesän aikana försti on ottanut tarkoituksella paremmin haltuun ensin satamasta poistumisen, sittemmin myös rantautumisen sekä purjeiden trimmauksen alkeet. Kun perustaidot alkoivat olla suurin piirtein hallussa, alkoi mielessä pyöriä mahdollisuus kokeilla osaamista ilman kipparin tukea.
Jatka lukemista ”Försti kipparina”Utö – ulkosaariston karua kauneutta
Sijainti: 59°46.9′N, 021°22.2′E
Merikortti: Sarja C, sarja D, lehti 713, 714
Verkkosivut: https://www.uto.fi
Ensimmäisestä Saaristomeren karttojen katselusta alkaen Utö oli kangastellut miehistön mielessä. Kauas ulkomerelle, majakkasaarelle, jonka kivikkoisilla vesillä on hylkyjä vieri vieressä, purjehtiminen tuntui melko suurelta seikkailulta. Uskaltauduimme vasta muutaman Saaristomerellä purjehditun kesän jälkeen, vuonna 2018, suunnittelemaan tosissamme Utötä kohteeksi.
Jatka lukemista ”Utö – ulkosaariston karua kauneutta”Jussarö – Rautaa ja rappioromantiikkaa
Sijainti: 59°49,6‘N 23°34,1‘E
Merikortti: Sarja B, lehti 633
Verkkosivut: www.jussaro.net
Jussarö sijaitsee Tammisaaren saariston kansallispuiston kaakkoisnurkalla. Saari on tunnelmaltaan yhdistelmä aavekaupunkia, saaristoidylliä ja satujen peikkometsiä. Ainakin 1600-luvulta saakka on tiedetty, että Jussarön vedet ovat vaarallisia: kompassit näyttävät minne sattuu ja kivikkoisiin luotoihin on päättynyt monen laivan matka.
Jatka lukemista ”Jussarö – Rautaa ja rappioromantiikkaa”Pelastetaan pienet veneet!
Meidän ensimmäinen purjeveneemme oli noin 22-jalkainen Maxi 68, joka ostettiin vuonna 2012. Se olikin monessa mielessä hyvä purjevene aloittelijalle. Maxin kaltaisia, pieniä, alle 26-jalkaisia (alle 8-metrisiä) purjeveneitä näkyy vesillä enää vain harvoin muuten kuin kisakäytössä. Noin 10-15 vuotta sitten niiden hinnat putosivat reilusti, mutta nyt niitä ei käytännössä enää edes yritetä myydä ja niiden kohtalona on sammaloitua pihojen perillä ja talvisäilytysalueiden laidoilla.
Jatka lukemista ”Pelastetaan pienet veneet!”